Mikä on taajuus?

Lounaskeskustelu taajuuksien todellisen asiantuntijan kanssa kirkasti hyvin sen, mistä taajuuksista kirjoittaessa pitää lähteä – aivan alusta. Mitä taajuudet siis ovat? 

Wikipedian mukaan taajuus “(vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin toistuvan ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti. Taajuus merkitään tunnuksella f. Taajuutta voidaan käyttää esimerkiksi ilmaisemaan värähdysten määrä tietyssä ajassa. Taajuuden yksikkö on 1/s jota kutsutaan nimellä hertsi (tunnus Hz). Eli 1 Hz = 1 / s.” …Niin.

Miten taajuudet liittyvät radioon? Monella tavalla, sillä ilman radiolle osoitettuja taajuuksia kuuntelijat eivät voi vastaanottaa kuuntelulaitteisiinsa radiosisältöjen ”värähdyksiä”. Suomessa maanpäälliset radiolähetykset lähetetään FM-taajuuksilla ja samanaikaisesti internetissä. Monessa maassa lähetetään FM-lähetysten rinnalla digiradiolähetyksiä, jotka käyttävät DAB tai DAB+ teknologiaa. Eritasoisia suunnitelmia siirtymisestä kokonaan DAB-teknologian pariin on olemassa. Suunnitelmissa pisimmällä ollaan Norjassa. Samalla puheet FM-lähetyksen lopettamisesta saa paljon kritiikkiä. Suomessa ei uskota DAB-teknologiaan vaan siihen, että radio on hybridimedia, joka digitalisoituu muilla teknologioilla hyvin toimivan FM:n rinnalla. Suurin osa kuuntelijoista ei kuitenkaan ajattele ollenkaan radion käyttämää lähetysteknologiaa radiota kuunnellessaan. Tärkeintä kuuntelijalle on, että radio kuuluu siellä, missä kuuntelijat haluavat sitä kuunnella ilman häiritseviä katkoja. Lauseeseen kiteytyy hyvin RadioMedian taajuus- ja toimilupapoliittinen tavoite.

Miten tavoitteeseen päästään?

Radiolähetyksen tulevaisuus nähdään nykyistä monikanavaisempana. Radion vuorovaikutteisuus lisääntyy hybridi-teknologian avulla, joka tulee mahdollistamaan FM-, digitaalisen- ja online-taajuuksien vuorottaisen tai yhtäaikaisen käytön uudella tavalla. Teknologia mahdollistaa radion kuunteluun ja kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen kuuntelijan kanssa valiten kuunteluajasta ja -paikasta sopivimman jakelukanavan. Kehityksen turvaamiseksi jakeluun tarvittavia taajuuksia tulisi varata radion käyttöön.

Taajuuksien käytöstä päätetään kansainvälisissä neuvotteluissa. Kansainväliset neuvottelut 5G-taajuuksien jaosta käytiin viime vuoden puolella Maailman radiokonferenssissa (WRC-15). Päätökset 5G:stä tehdään vuoden 2019 kokouksessa, johon valmistaudutaan parhaillaan erilaisissa työryhmissä. 5G:n pitäisi olla käytössä vuonna 2023, mikä tuntuu äkkiseltään hyvin kaukaiselta. Toisaalta, onko se niin kaukana? Keskustelu 5G:n luomista uusista mahdollisuuksista käy jo kuumana ja Viestintävirasto myönsi jo ensimmäinen koeluvan 5G:n käyttöön lokakuussa 2015.

Euroopan unionin lainsäädäntö taas päättää miten ja millä ehdoilla taajuuksia voidaan jakaa jäsenmaissa, kun taas jäsenvaltiot tekevät päätökset siitä, kuka taajuuksia saa käyttää ja millä ehdoilla. Euroopan unionista odotetaan syksyn aikana esitystä satelliitti- ja kaapelidirektiivin muuttamisesta, jossa säädetään muun muassa ohjelmien siirtovelvoitteesta kaapelissa ja satelliittilähettämisen säännöistä. Toinen merkittävä hanke on unionin televiestinnän puitteiden (Televiestintäpaketti) päivittäminen, jossa säännellään muun muassa taajuushallinnon lupamenettelystä ja huutokaupasta sekä taajuuksien käyttöoikeuksista.

Suomessa taajuuksien osalta kuumimmat puheenaiheet ovat LVM:n normin purkutalkoissa esitetty mahdollisuus radion taajuuksien huutokaupasta seuraavalla kaudella. Esitettyä huutokauppaa kaupalliset radiotoimijat vastustavat yksimielisesti. Sen sijaan 700 MHz:n taajuuksien käyttöön YLEn esittämää radion digitalisoimissuunnitelmaa RadioMedia kannattaa.

Radio on vain yksi monista toimijoista, jolla on tarve maailmassa rajallisesti oleviin taajuuksiin olemassaolonsa turvaamiseksi. Päätökset taajuuksien käytöstä tehdään kolmella eri tasolla, jossa jokainen taso vaikuttaa radion tulevaisuuteen. Pidetään radio mukana näissä keskusteluissa!

Aurinkoista heinäkuuta toivottaen,

Jenni RadioMediasta

 

Ajankohtaista taajuuspolitiikassa: